lauantai 18. toukokuuta 2013

Huominen, jota ei koskaan tule

Niin mä vannoin taas eilen, että tästä päivästä tulee parempi. Päivällä mä olin vielä sitä mieltä, että tänään mä onnistun, kerrankin. Alotin aamun berocalla ja mustalla kahvilla, se ei ollutkaan niin pahaa kuin kuvittelin. No, voinpahan juoda kahvini tästä lähin entistäkin vähäkalorisempana. Kaipa mun joskus täytyy silti antaa itseni nauttia maitokahvista, kyllä se kuitenkin on parempaa. 


Me mentiin käymään Rubikin vanhemmilla. Siellä mä join kaks kupillista mustaa kahvia ja söin perunamuusia n. 3dl. Rubikin äiti tekee varmaan maailman parasta perunamuusia ja sitä on sika vaikea vastustaa. Kieltäydyin kuitenkin kaikista kekseistä ja pullista. Hyvä minä! 

Hypittiin trampoliinilla muutaman kerran, mä pysyin paljon paremmin pystyssä kuin viimeksi. Mäkin haluan trampoliinin, muttei tänne kerrostaloon nyt sellaista saa. Tahtoisin myös nyrkkeilysäkin.

Kun me oltiin tulossa takaisin kotiin päin, me pysähdyttiin mäkin luukulle. Siinä kävi juuri niinkuin pelkäsinkin. Kasvis nacho junior ja 505 lisäkaloria. Rangaistukseks tein kaksinkertasen lihaskunnon eli
140 kyykkyä
50 punnerrusta 
(ei oo käsissä juurikaan voimaa niin teen eläkeläispunnerruksia, tiedän, noloa)
200 vatsalihasta
Ja sitten kävin vielä lyhyellä intervallilenkillä. 

Mulla on nyt tällanen meneillään ja oon viidennessä päivässä.
Hyvä asia on se, ettei kalorit menny yli tuhannen, niinkuin eilen. Mut jotain kurintiukennusta tähän syömiseen on tultava, kun ei tästä tule muuten mitään. Päätin, että huomenna alkaa 246810-dietti. 

1.200kcal
2.400kcal
3.600kcal
4.800kcal
5.1000kcal



Iltapaino oli sama kuin aamulla: 44,6kg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti